Why Mega-Corporations Fail at Customer Experience

Why Mega-Corporations Fail at Customer Experience?

You’re nothing — not even worth an answer from a Mega-Corporation’s customer service. Have you ever felt the same?

By Mega-Corporation, I mean a global player that practically holds a monopoly in its field. Not all Mega-Corporations fail at customer service. Many have perfected their systems so well that customers can manage everything themselves. Most of the time, these services work almost flawlessly. But when they don’t…

Recently, I had three experiences where the service utterly failed.


Case 1: When Usability and Customer Promise Don’t Match

I get especially frustrated when the service promise doesn’t align with actual usability. These situations do happen, but when customer service can’t solve the problem or even take responsibility, my patience ends.

I had booked a hotel for two nights with the right to modify or cancel until the day of arrival. Due to a change in travel plans, I wanted to shorten my stay to one night. However, since the hotel was fully booked, the booking system wouldn’t allow the modification.

Finding the customer service number took quite a while (common, right? “Customer, don’t contact us” is often the message). The agent tried to fix the issue but said she couldn’t. She promised to contact the hotel and get back to me. I waited 24 hours — nothing.

I called again, this time reaching the international service in English. An overly polite agent promised to help and sent me a long, flowery email full of words but no substance. Then — silence.

I contacted the hotel directly. The manager advised me to cancel the two-night booking and rebook one night — now at a higher price. She said she had asked the booking company to honor the original price, but two weeks later (and while I was already staying there) she still hadn’t received a reply.

I then sent a polite complaint email to customer service. The automated reply told me to call their UK number: “We’re waiting for your call.”

After returning home, I called again. A sweet agent “served” me but when I asked to speak to someone responsible for handling my complaint, she kept asking me to repeat the details. I just wanted to know who I could discuss it with. The call went nowhere.

What I wanted was a solution, not polite platitudes. Another observation: agents should be trained to understand cultural differences in what good service means. In Nordic Europe, repeating “Ms [Name]” with flowery phrases doesn’t help — it irritates.

I had previously rated the agents poorly (1/5) but decided to give this agent a chance. I emailed both her (via general service) and the company’s European CEO in the Netherlands. Finding his name naturally took time and his email I guessed. No response within 24 hours, so I wrote again, stating I would contact Consumer Rights Authorities by week’s end. I got a call.

This time, the agent — or her superior — was someone I could finally have a reasonable conversation with. I didn’t even need to ask for compensation for the price difference (€30); they offered it immediately.
But was that enough? Not really. It covered the system’s mistake, but not the frustration, wasted time, or poor experience. To make it worse, they added the credit to my account for future bookings — as if I wanted to use their service again.

Yes, they solved the issue. But they didn’t fix the experience. Guess if I will recommend the booking company.


View from Brooklyn to Manhattan

Case 2: When a Corporation Shows Zero Empathy

We purchase annual licenses essential for our business from a Mega-Corporation. A misunderstanding led us to pay far more than expected, a significant sum for us, but pocket change for them.

Since all meetings were recorded, we requested the recording to understand how the miscommunication happened. Conveniently, it “couldn’t be found.”
Yet, the company still demanded full payment and on time.

Mega-Corporations don’t make mistakes. They don’t need to see things from the customer’s point of view. You dance to their tune; take it or leave it.


Case 3: When the Consumer Is Left to Fix It

I tried to buy a flight ticket online, but at the payment step, I kept getting a notification: “Please contact your bank.” I did and received prompt confirmation that my card was fine.

I then reached out to the airline via WhatsApp. The chat was quick but unhelpful. A few days later, at 5 AM on a Saturday, I got a call. The agent tried to process the booking, but at payment, she said: “There’s a problem with your card. Sorry, can’t help.” The 15-minute international call cost almost as much as the flight.

After digging through their website, I discovered the issue: the airline doesn’t accept euros. What international airline refuses to sell tickets in euros but accepts all other major currencies?
Thankfully, I had friends abroad who eventually bought the ticket for me.


Why Such Arrogance?

Mega-Corporations are imperious because they can afford to be. Their customer base is so vast that losing a few clients means nothing. They’ve built nearly flawless digital systems, which is cheaper to maintain than dealing with service failures. Makes sense.

But when those systems fail, customers like me fall through the cracks. And I’m not alone. With years of professional and personal experience in customer experience, I find this pattern troubling and it tricks me to react.

I give presentations about customer experience and in one of them I feature a local shoemaker who didn’t care about his customers. I’ll pardon him and exchange his story with these Mega-Corporation examples by adding their exact logos.


Learn the Lesson

No matter how big or powerful your company is ensure your service is usable and seamlessly designed and, in case of incidents, empower your customer service to solve them.

Don’t be a cocky sucker.

Palvelustrategia = Asiakaskokemus = Brändi

Se, mitä on yrityksen sisällä, pitää näkyä ulos ja yrityksen ulkopuolella. Näin usein onkin – hyvässä ja pahassa. Siksi ennen kuin organisaatio miettii omaa brändiään ja asiakaskokemusta, sen tulisi miettiä sisäistä palvelukulttuuriaan.

Millä fiiliksellä töitä tehdään? Millainen ilmapiiri on, ja toimiiko kommunikaatio työyhteisössä? Tiedetäänkö mikä on tärkeää toiminnassa? Mikä on työntekijän suhde toiseen – miten yrityksessä palvellaan toinen toista? Onko yrityksessä määritelty sisäinen palvelustrategia?

Jokaisen organisaatiossa työskentelevän – lattiatasolta johtoryhmään – tulisi olla sisäistänyt organisaationsa palvelukulttuuri ja mitä se tarkoittaa käytännössä kunkin työssä. Yhtenäinen palvelu kielii sisäistetystä palvelustrategiasta. Palvelukulttuuri syntyy mm. siitä, että kommunikoinnin avoimuudesta ollaan yhtä mieltä ja että yrityksessä on selkeä käsitys siitä, mitä ja miten tehdään. Keskijohto osaa kertoa henkilöstölle, mitkä ovat yrityksen prioriteetit ja mitä se tarkoittaa käytännössä. Henkilöstö sitoutetaan painottamalla jokaisen vastuuta sisäisen palvelun onnistumiseksi.

Kun kotipesässä on kaikki hyvin ja sisäinen palvelustrategia on pähkitty ja jalkautettu, se muuttuu kuin lähes itsestään asiakkaan positiiviseksi palvelukokemukseksi. Painotan, että asiakkaan kohtaamisen, palvelun niin kuin se yleensä positiivisessa mielessä ymmärretään, ei tarvitse aina olla ruusuista. Yrityksen palvelustrategia saattaa olla liukuhihnapalvelua, jolloin asiakas on tyytyväinen, koska saa ripeää palvelua. Jos palvelun laatu on yhteneväinen asiakkaan odotusten kanssa tai ylittää odotukset, yrityksen palvelustrategia on onnistunut.

Tänä päivänä yrityksen brändi koostuu paljolti siitä, mitä asiakkaat yrityksestä puhuvat. Ja se, mihin asiakkaat pohjaavat ajatuksensa, perustuu heidän palvelukokemukseensa, mikä siis pohjautuu pitkälti yrityksen palvelukulttuuriin. Brändi ei ole staattinen; se on tekoja.

Menestyvä yritys hallitsee brändiään hallinoimalla asiakaskokemuksia ja johtamalla palvelukulttuuriaan.

Palveluviestinnän valmennuksella palvelutaso kohoaa

Haluatteko saada kohdennetumpaa ja puhuttavampaa palvelua asiakkaillenne? Tässä valmennuksessa pureudumme yhtenäisen palveluviestinnän rakentamiseen. Sellaiseen, joka toimii juuri teidän organisaatiossanne. Miten kohtaatte asiakkaanne tasalaatuisesti, yhtenäisellä palvelulla ja tuottavasti?

Mietityttävätkö nämä asiat:

  • Organisaatiossanne palvelu ei ole sisäisesti linjassa ja sekava lopputulema näkyy ja tuntuu asiakkaalle asti.
  • Teillä ei ole tarkkaa tietoa, keitä asiakkaanne ovat ja siksi kommunikointi ei kohdennu oikein.
  • Asiakkaat eivät liikutu, palveluviestintänne ei kosketa heitä. Puhutaan pukille.

Kutsu meidät keskustelemaan teidän tarpeistanne niin muokkaamme valmennuksen teidän tilannettanne vastaavaksi.

Valmennusrunkoehdotus aiheena palvelukulttuurin kehittäminen, asiakasdialogi ja asiakkaan kohtaaminen:

1. Kuka on Asiakas, asiakkaasi? Miksi?

  • Huomioi sisäiset ja ulkoiset asiakkaat, sidosryhmät, B2B & B2C vai C2C?
  • Erilainen suhde kuhunkin asiakkaaseen.

2. Asiakaslupaus on yrityksen brändi

  • Palvelu on strateginen valinta.
  • Työyhteisö on mukana tuottamassa palvelulupausta.
  • Miten viedä palvelulupaus käytäntöön yrityksestä asiakkaalle?
  1. Rakenna aitoa asiakasdialogia
  • Onnistumisen kulmakivet – aktiivisuus ja vuorovaikutteisuus.
  • Asiakkaasi on aktiivinen toimija – jokainen kohtaaminen on tärkeä.
  1. Kohtaavatko odotukset ja toteutunut palvelu?
  • Johda odotustenhallintakeskustelua.
  • Auta asiakastasi kuulemaan omat odotuksensa.
  1. Tuntosarvet käyttöön! – onko asiakkaasi sittenkään tyytyväinen?
  • Mistä tunnistat sitoutuneen asiakkaan?
  • Puhu ratkaisukeskeisesti, tarjoa vaihtoehtoja.
  • Entä, jos tunteet vievät asiakasdialogia väärään suuntaan
  1. Tutki ja tutustu! – tunnetko asiakkaasi todella? Kenen kieltä puhut?
  • Asiakasdatan kerääminen ja segmentointi: miten ja mistä saa dataa?
  • Miten data muutetaan informaatioksi, eli tuodaan käytäntöön?
  • Arvota asiakkaasi.
  1. Kohtaa asiakkaasi segmenteittäin
  • Missä ja miten kohtaat; Määrittele ydinviesti ja kanavat.
  1. Lopputehtävä & Workshop: tehtävä käydään läpi ja varmistetaan, että yhteisesti sovittu suunnitelma viedään käytäntöön.

Kiinnostuitko? Jätä soittopyyntö.

Hanuman Consulting toteuttaa valmennuksen yhteistyössä Pro-Storiesin kanssa. Hyödynnä molempien osaaminen yhdellä kertaa!

Hiljainen tieto näkyväksi

Hän pysähtyi. Kuunteli hetken hiljaisuutta. Mutta sitä ei ollut. Aloitus voisi olla romaanista mutta se voisi yhtä hyvin kuvata organisaation markkinapositiota.

Me liputamme hiljaisen tiedon ja signaalien puolesta. Liiketoiminta huomioi niitä aivan liian vähän. Bisnesyksiköiden lukuja tuijottamalla ja kvartaalitaloutta palvelemalla ohittaa monia huomionarvoisia tekijöitä.

Jokainen itseään kunnioittava johtaja, joka on perillä tämän päivän liiketoimintahaasteista, tietää, että hiljainen tieto ei ole höttöä eikä hippimeininkiä. Sen sijaan moni johtohenkilö ei ymmärrä, että hiljaisten signaalien havainnointi, kerääminen ja erityisesti analysointi vaatii asialle paneutumista. Hiljainen tieto ei nimensä mukaisesti anna kuulua tai näkyä itsestään. Se pitää noukkia pienistä vihjeistä, sanomattomista sanoista työntekijöiden kesken, asiakkaiden huulilta ja paikan tunnelmasta, tavoista ja yrityksen strategiasta.

En hyväksyisi päätelmiä organisaatiokulttuurin valjastamisesta, asiakassegmentoinnista ja asiakasviestinnästä tai markkinatutkimuksista ja kulttuurien välisestä analyysistä, mikäli niissä ei olisi jollakin tapaa otettu huomioon hiljaista tietoa ja signaaleja.

Jos hiljaista tietoa ei havainnoi ja tulkitse systemaattisesti, se usein jääkin hötöksi tai ”nice-to-know:ksi”. Siksi on tärkeää, että rakentaa sellaisen mittariston jota voi ylpeänä esitellä johtoryhmälle ja josta on sellaista hyötyä, että tulokset voi kääntää käytännön toimiksi ja siten parantaa liiketoiminnan tavoitteita, joko suoraan tai välillisesti.

Kerron esimerkin. Lentokapteeni teki virhepäätelmän, jonka perämies huomasi mutta ei tohtinut puuttua, koska piti kapteenia auktoriteettina, jonka päätöksiä ei tullut kyseenalaistaa. Tapahtui onnettomuus. Toinenkin. Kun onnettomuuksia tutkittiin, oli selvää että ongelma ei ollut tekninen. Vähitellen paljastui asioiden todellinen laita. Turvallisuuden takaaminen ja onnettomuuksien välttäminen edellytti lentohenkilökunnan kouluttamista uudenlaisen kommunikoinnin omaksumiseen. Sanotaan, ettei mikään tekninen keksintö ole vaikuttanut ilmailualaan yhtä paljon kuin tämä huomio. Asialla on huomattava merkitys, koska korkea-arvoisempaa kunnioittava ajattelutapa on edelleen varsin yleinen eri puolilla maailmaa.

Useimmiten vika kun löytyy omien tai useamman korvien välistä, mutta sitä on vaikea kuulla, nähdä tai tuntea. Se pitää hiljiasena tietona valjastaa ja viedä konkretiaan.

 

Marimekko härski, Stockmann vikisee perässä

Hyvä asiakas, et ehkä huomannut että nostimme tuotteen hintaa 23% yhdessä yössä. Tuntuu typerryttävältä, kun sen tekee tunnettu brändi ja tekoa myötäilee ensiluokkaisesta asiakaspalvelusta tunnettu tavaratalo. Tämä on kuitenkin tositarina, henkilökohtaisesti koettu ja sellaisena myös luettava.

Tosiasiat: Viime viikolla minä (jäljempänä asiakas) viehätyin Stockmannilta (jäljempänä Kauppa) löytämääni Marimekon (jäljempänä Valmistaja) laukkuun, jonka hintalapussa oli hinta 99euroa. Katsoin tuotetta vielä Kaupan verkkokaupassa, ja hinta oli sielläkin 99euroa. Kaksi päivää myöhemmin ostopäätöksen tehneenä tallustin Kaupalle ostaakseni laukun, mutta hintalapusta oli revitty kulma ja lappuun oli liimattu uusi hinta 129euroa. Kysyin myyjältä, mistä moinen, johon myyjä vastasi että edellisenä päivänä Valmistaja oli ilmoittanut että hinta tulee nostaa. Asia loppuunkäsitelty.

Asiakasnäkökulma:  Asiakas miettii, mitä Kuluttajasuojalaki sanoo ja onko hinnankorotus tehty hyvän markkinointitavan edellyttämällä tavalla. Kuka vastaa huomattavasta hinnankorotuksesta Asiakkaalle? Kauppa vai Valmistaja? Asiakas päättelee, että ensi sijaisesti hänelle vastaa Kauppa. Asiakas ottaa yhteyttä Kauppaan.

Kaupan näkökulma: Kauppa toteaa: ”Mitään virhettähän ei ole tapahtunut” ja että ”kyllähän me vähän ihmeteltiin melko suurta hinnanmuutosta, mutta ’Valmistaja’ käski nostaa hintaa.” Hinnannostoja ja –laskuja toki tulee ja Kauppa toimii niiden mukaan mutta ei vastaa niistä. Jos haluaa napista, Asiakkaan tulisi ottaa yhteyttä Valmistajaan (,jota Asiakas ei ehdi tavoitella).

Valmistajan näkökulma (kirjoittajan spekulaatio): Laukun hinta on ollut Valmistajan omissa myymälöissä jo jonkin aikaa 129euroa. Nyt Valmistaja edellytti, että laukkua myydään kaikkialla samaan hintaan, mikä Kaupan kohdalla merkitsi 23% yhtäkkistä korotusta.

“Oikeuden” näkökulma: Myyjä saa hinnoitella (lähes kaikki) tuotteet niin kuin parhaaksi näkee, alentaa tai nostaa hintoja, kuitenkin niin, että hinta vastaa mm. sopimuksessa, tarjouksessa tai mainoksessa ollutta hintaa. Hyvän tavan mukaista asiakaspalvelun ohjeistusta ei ole vaan asia on myyjän ja ostajan välinen.

Yhteenveto: Kuka unohti brändin merkityksen? Kuka unohti asiakaspalvelun voiman muuttaa negatiivisen positiiviseksi?

Lopputulos: Valmistajalle ja Kaupalle Asiakas oli yhdentekevä yksittäinen tapaus. Asiakkaan silmissä Valmistajan brändi tipahti 23% aleeseen; Kaupan asema asiakaspalvelun voittajana tipahti keskikastiin.

Laukku jäi myös ostamatta.

Hanuman Consulting
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.