Category Archives: Uncategorized

Go to a Bar, Young Man – verkostoitumisesta Aasiassa

”Mitä teen kun olen lähdösssä Filippiineille laajentamaan bisnestä”, kysyi nuori kauppatieteilijä, jolle oli annettu tehtäväksi laajentaa erään yrityksen Aasian liiketoimintaa Filippiineille. Vastasin nuorukaiselle Liiketoiminnan perustamisen luentoni jälkeen: ”Mene baariin.”

Vaikka vastaus kuulosti silloin – ainakin nälkäiselle ekonomille – ja kuulostaa nytkin länsimaisten liikeoppien tuntijalle äärimmäisen leväperäiselta ja epäammattimaiselta, pysyn edelleen kannassani.

Filippiineillä ei voi tehdä bisnestä ihmisen kanssa, jota ei voi raamittaa johonkin kehykseen: kuka hän on, keitä hän tuntee, mitä hänen yrityksensä tekee, mitä minun yritykseni tai verkostoni hyötyy hänen ehdotuksestaan, mihin hän uskoo ja arvottaako hän ”oikeita” asioita. Uskallan väittää, että tämä sama pätee monessa muussakin maassa, mutta mitä on niin kovin vaikea ymmärtää tehokkaassa teknokraattisessa yhteiskunnassa.

Kun tutustuu yhteen henkilöön riittävän hyvin, voi ikään kuin lainata tämän ”kasvoja” ja hyödyntää henkilön verkostoa edetäkseen yhä lähemmäs sellaista tahoa, joka on sopiva yhteyshenkiö yrityksesi kannalta. Toki tämä vaatii aikaa, mutta Aasiassa aika ei ole ikinä rahaa. Lohdutuksena voin sanoa, että ainakin filippiiniläiset haluavat auttaa ja jakaa omat kontaktinsa ”mukavan” suomalaisen liikemiehen kanssa, ehkä liiaksikin. Filippiineillä ei toimi quanxi, joka on enemmän tai vähemmän suljettu ja vaikeapääsyinen, vaan my friend is your friend –ajatus on vallalla.

Jos yrityksesi ei ole tunnettu, jos sinä et tunne ketään eikä kukaan tunne sinua, neuvon sinua edelleen menemään baariin (tärkeää on tietysti valita baari kohderyhmäsi mukaan) ja aloita keskustelu – voit vaikka löytää liiketoiminnan.

Tai jos et jaksa notkua small-talkaamassa paikallisten kanssa, osallistu meidän matchmaking-matkaamme. Meillä on ”kasvoja”, valmiita verkostoja ja pian jo oikeita bisneskontaktejakin sinulle.

 

Jääkiekon toimintakulttuuri

Istuessani testosteronia ja suunnatonta jännitystä puhkuvassa petoluolassa (alias Helsingin jäähalli) intohimoisten HIFK-fanien keskellä havainnoin suuria ajatuksia. En kyennyt yhdistymään suureen liikkeeseen vaan huomasin tarkastelevani peliä antropologina, joka etsii yrityksen toiminnalliselle tulokselle vastauksia yrityksen palvelulupauksesta ja toimintakulttuurista.

Etsin vastausta myös siihen, miksi jääkiekon harrastajista tulee niin usein yritysjohtajia. Onko kyse jostakin pelaamiseen liittyvästä erityispiirteestä, snobistisen leiman hyödystä ja verkostosta vai joukkuepelin kovasta kurista? Seurasin peliä nämä kysymykset mielessäni.

Jäällä pelasi kaksi hyvin erilailla toimivaa joukkuetta. Mikä teki voittajajoukkueesta paremman? Kyseisen pelin menestyjän strategian voisi tiivistää näin: sen tavoite ei ole suoraan maalissa vaan se rakentelee rauhassa peliketjua (prosessi) ennen kuin laukoo kiekon seuraavalle pelaajalle. Sitä, että peli pysähtyy kolmeksi sekunniksi ja vastustajalla on ehkä aikaa asemoida itsensä uudestaan, ei koe vitkasteluna. Muutamassa sekunnissa ei ehdi paljoa, mutta kiekonhaltija saa juuri riittävän rauhan keskittyä.

Menestyvämpi joukkue hyödynsi myös pelitauot varmistamalla yhteishengen: he konkreettisesti hakeutuivat suppuun ja löivät kypärät yhteen. Sen illan heikompi joukkue seilaili yksilöinä siellä täällä jäällä.

Ahaa. Pelissä käytetään myös sotastrategian oppeja, mm. Sun Tzu opetti, että pitää yllättää. Tätä käytetään oivallisesti jääkiekossa: kiekko ohjataan sinne, minne sitä ei odoteta. Ja kiekko etenee lujaa.

Mikä on yleisön ja kannattajien merkitys suoritukseen? Tilanteessa 6-0 hellyin toteamaan, että saisipa vastustaja edes yhden maalin, johon takanani istuva penkkiurheilusankari täräytti: ”Ei paljo v..tu auta.” Totta. Peli on pelattava loppuun kunnialla parhaan kykynsä mukaan. Voittajaksi selviytyy se, jonka strategian toteutus pitää. Perhana jos tuossa ei kasva vierasyleisön edessä pelaavien itsetunto niin ei sitten missään! Lätkässä ei itketä vaan pelataan.

Maali ei synny käskien tai edes tahdonvoimalla vaan pelistrategian rakentamisesta ja sen onnistuneesta toteutuksesta. Pelityyli paljastaa strategian toimivuuden.

Palaan kysymykseen, miksi jääkiekkoilijat menestyvät liike-elämässä. Vastaus on selvä: jos minä sain yhden ottelun aikana tämänkin verran irti liiketoimintastrategiasta, tiimityöstä, toimintakulttuurista ja yhteishengen luomisesta, olisin kovin huolissani, jos jääkiekkonassikat eivät omaksuisi sitä kymmenkertaisesti.

Nautinko ottelusta? No, kyllä! Liput seuraavaan otteluun ovat jo takataskussa.