All posts by Maria

About Maria

Bisnesantropologi ja äiti, molempia täydellä sydämellä. Apina vm. 68: älykäs, ketterä, toimiva ja joustava. Snaijaan nopeasti hiljaista tietoa, markkinaa, ihmisiä, palvelu- ja liiketoimintaprosesseja. At home in the world.

Startupin ja kasvun välissä

Startup elää perustajiensa intohimosta. Jotta yrityksen saa lentoon, yrittäjällä tulee olla sinnikkyyttä ja järkähtämätöntä uskoa omaan liikeideaansa, järkeä toki unohtamatta. Ensimmäinen askel on saada liikeideasta kannattava liiketoiminta.

Kunnon juhlat kannattaa järjestää silloin, kun liiketoiminta alkaa kantaa hedelmää tasaisesti ja liiketoiminta on enemmän tai vähemmän vakiintunutta. Intohimo, usko ja sinnikkyys eivät enää yksin kanna vaan liiketoimintaa pitää alkaa johtaa. Yrityksen perustaja on usein yhtä liiketoiminnan idean kanssa, yrityksen voima ja innovaattori. Liiketoiminnan toinen askel onkin oppia johtamaan ideaa, tuotetta, palvelua. Monella ei ole kykyä johtaa samanaikaisesti luovuutta itsessään, johtaa muita ja hallita liiketoimintaa. Pahimmillaan palo kuihtuu inhorealistiseksi arjeksi ja ideat vääntyvät pelkiksi luvuiksi. Todennäköistä kuitenkin on, että yritystä johtaa tutulla startup –draivilla sen perustaja. Mutta liiketoiminta on kasvanut tyrskyjen yli ja formulavauhdin ohi. On aika navigoida sinisellä merellä lastaten kasvua liiketoiminnan alukseen.

Yritykseen olisi pitänyt tuoda väliporras meidän perustajien ja asiakkaiden väliin. Emme enää olisi itse voineet olla mukana varsinaisessa tekemisessä, emmekä tehdä työtä samalla palolla”, kertoo Pasi Irisvik, Bolder Helsingin perustaja, syystä, miksi he lopettivat yrityksensä kasvun kynnyksellä. (Talouselämä 1/2013.)

Siis jotta varmistetaan kasvu, on aika, että yrittäjä puhdistaa itsensä perustajan roolistaan ja joko siirtyy syrjään yrityksen johdosta tai ottaa roolinsa liiketoiminnan ja henkilöstön johtajana. Syntyy uusi kulttuuri, uusi tapa johtaa.

Askel kolme. Kasva rohkeasti: luota toisiin, hae parhaat tekijät ja luo ympäristö joka tukee liiketoiminnan kasvua.

Hanuman auttaa luomaan vahvoja suhteita asiakkaisiinsa sekä suunnittelee toimivaa markkinointia ja palvelua silloin, kun yrityksellä ei ole vielä resursseja palkata vakituista henkilökuntaa. Kaipaatko sinä kasvun tekijää? Ota yhteyttä.

Bisnesantropologia – mitä häh?

Käyntikortissani lukee Bisnesantropologi. Mitäkö haluan sillä viestittää? Haluan herättää keskustelua; jäädä ihmisten mieliin liiketoiminnan ja kulttuurin tuntijana. Senhän minä osaan.

Mitä sitten bisnesantropologia on? Moni kaatuu sanaan antropologia, mutta kun kerron että sen kantasana ”anthropos” tarkoittaa ihmistä, ajatus alkaa kirkastua. Antropologia käy ihmisten iholla, suhteissa, ei pureudu yksittäisiin persooniin. Antropologia tutkii ihmisten välisiä suhteita ja ihmisten suhdetta ympäristöönsä. Antropologialla on monia alalajeja: muun muassa lääketieteellinen antropologia, joka taustoittaa terveydenhuoltoa sosiaalisista, kulttuurisista ja lingvistisistä tekijöistä käsin. On myös sellaisia kuin pelon antropologia, lingvistinen antropologia ja fyysinen antropologia. Sekä sellainen kuin bisnesantropologia.

Bisnesantropologia keskittyy siihen, miten ihmiset toimivat liiketoiminnan laajalla kentällä ja vastaa kysymykseen, mikä on ihmisten ja liiketoiminnan suhde tai suhteet. Yleisesti liiketoimintaa määrittää toimiala, kulttuuri (maantieteellinen ja yrityksen), johto, henkilökunta ja asiakkaat. Tällä alalla me toimimme. Sitoutamme yrityksiä, henkilökuntaa ja asiakkaita markkinaan ja toisiinsa.

Luennoin taannoin Metropoliassa ja kerrottuani esimerkin miehistä, jotka tekivät markkinatutkimuksen kuvitteelliseen Afrikkaan. Ensimmäinen raportoi, ettei bisnestä ole, koska kenelläkään ei ole kenkiä. Toinen raportoi, että bisnestä on hillittömästi samasta syystä. Tarinan mukaan jälkimmäinen oli oikeassa, mutta eräs opiskelijoista oikeutetusti kyseenalaisti tarinan. Yhdellä vilkaisulla ei voi tehdä markkinatutkimusta. Ehkei paikallisilla ollut varaa tai halua kenkiin. Havainnointi nappaa hiljaisen tiedon, mutta ei yksin riitä. Täytyy haastatella, elää ”toisena” läsnä ja analysoida. Bisnesantropologi tulkitsee signaaleja ja symboleja, ja muuttaa ne liiketoiminnallisiksi suunnitelmiksi ja ohjeiksi. Siis hyödyntää humanistisia ja kauppatieteitä.

Bisnesantropologia tarjoaa oivat silmälasit organisaatiokulttuurin sparraamiseen, palvelumuotoiluun, asiakasssegmentointiin ja markkinointiin, tuotekehitykseen ja innovointiin sekä kansainvälistymiseen ja markkinatutkimukseen.

Tittelini siis on Bisnesantropologiasiakassuhdemarkkinointi, palvelut ja kansainvälistyminen.

Keho ja mieli

Downshiftaus. Hidastaminen. Pysähtyminen hetkeen ja itsensä kuulostelu. Lehdistä on luettavissa johtajista ja yrittäjistä, jotka joogan, mietiskelyn, luonnossa käyskentelyn tai vastaavan voimalla, saavat uutta energiaa omaan työhönsä ja jopa liiketoiminnallisiin tuloksiin. On trendikästä löytää mystifioitu Aasia: hidas, rauhallinen ja henkevä.

Herätys! Nyky-Aasia on dynaaminen, nuorekas, meluisa ja menevä. Aasiassa nauretaan nynnyille, jotka aloittavat aamun mielen hengitysharjoituksilla. Ei ole aikaa, on mentävä, kiire, tulosta on taottava. Muuten bisnes lipuu kilpailijalle.

Yin ja yang. Me täydennämme toisiamme: Eurooppa ja Aasia. Osat ovat vaihtuneet: Aasia on keho ja toiminta, Eurooppa henki ja mieli.

Kasvua Aasiasta –seminaarit

Ei helppo otsikko tai aihe. Siksi esittelemme kaksi tai useamman hyvin erilaisen Aasian markkinan. Tule kuulemaan liiketoimintamahdollisuuksista mm. Kiinasta ja Filippiineistä, sekä tutustumaan näiden markkinoiden yhtäläisyyksiin ja eroihin. Aasia on iso, erilainen ja täynnä potentiaalia suomalaisille yrityksille. Mikä on sinun bisnessuhteesi Aasiaan?

Asiantuntijoina mm. Fortune Fallsin Johanna Heikkinen ja Hanuman Consultingin Maria Wan.

Ke 14.11. klo 8-10 Helsingissä: Kiina, Hong Kong ja Filippiinit – Erityispiirteitä ja kokemuksia liiketoiminnasta

Kun Aasiassa on bisnespäivä jo täydessä touhussa, tule sinä aloittamaan päivä tietoannoksella Aasiasta. Tutustu tutumpaan mutta valtaisaan Kiinaan, kansainväliseen keskukseen Hongkongiin sekä mahdollisuuksien viidakkoon Filippiineihin.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu tästä: http://www.pkt.fi/asiantuntijapalvelut/aamu-matinea/marraskuu-2012/

To 20.9.2012 Kasvua Aasiasta -seminaari Turussa

Aamuseminaari keskittyy suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksiin, markkinoihin ja tapoihin Kiinassa ja Filippiineillä käytännönläheisesti. Tervetuloa haastamaan, hakemaan vastauksia ja keskustelemaan!

Lue lisää ja ilmoittaudu tästä: http://www.wtc-turku.fi/cms/index.php?view=details&id=83%3Akasvua-aasiasta&option=com_eventlist&Itemid=8&lang=fi

Ti 25.9.2012 Kansainvälisty! Vauhtia kasvuun Aasiasta -seminaari Mikkelissä

Seminaarissa esitellään lyhyesti mutta mahdollisimman käytännönläheisesti neljä erilaista markkinaa: Kiina, Filippiinit, Vietnam ja Japani. Tervetuloa Mikkeliin!

Lisätiedot: http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/EtelaSavonELY/Ajankohtaista/tapahtumat/Documents/Vuoden%202012%20tilaisuudet/Aasia250912.pdf


Hymy on asiakaspalvelijan tärkein työkalu

Kampaajalla ollessani mietin, kuuluuko kampaajakoulutukseen myös asiakaspalvelukoulutusta. Kampaajani kun osasi juuri oikeissa kohdissa vilauttaa pienen hymyn, joka ajoituksessaan ja huomaamattomuudessaan oli esimerkillistä.

Varasin hiusten leikkuu- ja kampausajan ajoissa lauantai-aamuksi. Ilmeisesti kammattavia oli siirrelty muilta kampaajilta vain omalle kampaajalleni. Varauskirja oli täynnä koko päiväksi ja näytti sekavalta. Seuraava asiakas tuli reilusti ajoissa ennen omaa aikaansa, ja koska minua kammattiin vielä melkein puoli tuntia oman aikani yli, asiakas sai odottaa yli puoli tuntia ennen kuin pääsi käsittelyyn.

Joka kerta, kun kampaajani siirtyi puolelta toiselle tai sai jonkin välivaiheen valmiiksi, hän katsoi minua peilin kautta silmiin ja hymyili. Pieni pysähtynyt hetki; pieni hymy, joka kuunteli asiakasta. Koska tarkkailen aktiivisesti hiljaisia signaaleja, luin että kampaaja kuitenkin puri sisäistä huultaan. Mutta pieni hymy ja katse kuittasivat kaiken. Hän nopeutti tahtia loppua kohden, mutta ei antanut sen vaikuttaa työn laatuun. Olin selvästi ammattilaisen käsissä.

Minua nolostutti tuolissa olla syypää myöhästymiseen ja sanoin, että hän saa luvan syyttää minua, ensimmäistä asiakastaan, siitä että hänen asiakkaansa joutuisivat päivän aikana enemmän tai vähemmän odottamaan. Ehkä olin ollut epäselvä tilatessani aikaa. Hän kuitenkin teki selväksi, että syyllistä ei ollut, ellei sitten sekava ajanvarauskirja.

Olin valmis ja juuri sellaisella leikkauksella ja kampauksella, joita olin toivonut. Kun lähdin kampaamosta, kuulin kuinka kampaaja suuresti mutta yleisesti pahoitteli myöhästymistä seuraavalle asiakkaalle. Hän ihan varmasti hymyili peilin kautta katsoen suoraan asiakkaan silmiin ja loi luottavan katseen – palvelevan ammattilaisen hymyn.

Salo – lähde Japaniin!

Hyvä salolainen yrittäjä, nyt on aika kääntää viisarit pois kotikunnilta. Hajosiko nokiasi –katastrofi ei ainakaan paranna kuluttajien ostovoimaa, mutta sikäläisten muiden yritysten ja ihmisten pääoma ei ole hävinnyt. Se vain täytyy suunnata toisella tapaa, esimerkiksi kansainvälistymällä.

Salon seudulla asuu reilut 55 000 ihmistä, jotka kaikki eivät suinkaan ole asiakkaitasi. Sen sijaan Japanin Sapporossa (suomalaiset muistavat kaupungin talviolympialaisista) asuu jokseenkin 2 miljoonaa asukasta, joista suurin osa ei edelleenkään ole asiakkaitasi. Mutta mitä jos 0,5% heistä olisikin?

Salolainen yrittäjä, me autamme sinut kansainvälistymään Japanin markkinoille. Etsimme sopivat yhteistyökumppanit, neuvomme miten toimia paikallisissa oloissa ja miten markkinoida tuotettasi valitulle asiakaskunnalle. Hanuman Consulting on hyväksytty Yrityssalon Japaniin kansainvälistyvien yritysten konsultiksi ja valmentajaksi, joten sinulla on heidän ammattitaitonsa myös hyppysissäsi.

Avausrepliikkikin Japaniin on jo valmiina: ”Me olemme Salosta. Kirjoitetaan samoin kuin Mika Salo. Formula. Hänellä on kaunis japanilainen vaimo. Pidättekö autourheilusta?”

Tyhmä asiakas on väärässä

Sanonta ”asiakas on aina oikeassa” on yritysjohdon syöttämää ulkoaopittua puppua.  Jokainen asiakaspalvelija tietää totuuden: useimmiten asiakas on tyhmä ja väärässä. Mielestäni olisi huolestuttavaa, jos asiakas tietäisi yrityksen asiat paremmin kuin yrityksen edustaja. Asiakaspalvelijan taito piileekin siinä, että hän osaa asettua väärässä olevan typeryksen asemaan ja katsoa työnantajansa tuotteita ja palveluita tästä kulmasta. Hän palvelee. Ehkei asiakas silloin vaikutakaan tyhmältä eikä itse asiassa ole väärässäkään, vaan olisiko jotakin parannettavaa yrityksessä itsessään.

Maailma vilisee esimerkkejä epäonnistuneista asiakaskohtaamisista. On yrityksiä, jotka ovat aina oikeassa ja rakastavat asiakkaiden virheellisten näkemysten teilaamista näyttävästi ja alistaen. Sitten on yrityksiä, jotka kumartelevat ja nöyristelevät asiakkaidensa edessä: ”ihan miten haluatte. Totta kai, räätälöimme ihan vain teitä varten.” He tuuppivat kilpailijoitansa ns. asiakaslähtöisyydellä.

Kysymys kuuluu: mitä varten yritys on olemassa? Omistajia, sijoittajia, työntekijöitä vai asiakkaita varten? Kaikilla on perustelunsa. Fiksu yritys muistaa nämä kaikki. Asiakkaita ei voi palvella loputtomiin esimerkiksi tuoton kustannuksella. On löydettävä tasapaino. Viisas yritys on asiakaskeskeinen mutta ei itseisarvona vaan niin, että se osaa asettua asiakkaan asemaan, kohdata ja kommunikoida tämän kanssa molempia osapuolia tyydyttävästi. Kun asiakas ja työntekijät yrityksen edustajina kohtaavat oikeassa tahdissa, myös omistajat kiittävät hyvää tulosta. Tässä mielessä yrityksen ja asiakkaiden suhde on kuningas demokraattisessa valtiossa.

Markkinointi astuu näyttämölle

Arvotaanko Blue1:n lennot näytäntökauden lipun ostaneiden kesken? Tarjoillaanko väliajalla Fazerin pullia? Aktia rahoittaa myös unelmia maailmalle. Vallila Interior – borta bra, hemma bäst.

Helsingin Svenska Teaternin Kristina från Duvemåla –musikaalin alussa esiripun edessä olevalle valkokankaalle heijastetaan yhteistyökumppaneiden logot: Blue1, Aktia ja Vallila Interior ainakin jäävät mieleeni – kunhan kirjoitan ne saman tien paperille. Fazer jää mieleen kirjoittamattakin tai vilkaisematta ohjelmalehtistä. Fazer yhdistää esityksen historian omaansa: taivaltu on jo pitkään kohti unelmia. Mainos jopa tyylillisesti johdattelee kohti pian alkavaa esitystä.  Tunnelman luojana ja muistijäljen jättäjänä mainos on onnistunut, viesti ei kuitenkaan ehdi välittyä. Tähän aikaan katsojat kun hälisevät suurimmaksi osaksi omiaan ja keskenään. Fazerin lyhyet kertomukset jäävät siten merkityksettömiksi, vaikka ne ovat hyviä. Ne eivät vain toimi juuri siinä hetkessä, kun se esitetään. Fazerin esitys on kuitenkin ehdottomasti benchmerkaamisen arvoinen – niin lapsenkengissä mainonta teatterissa on.

Teatterin on jo aika siirtyä markkinointiin, joka puhuttelee eikä vain elvistele ostettuna printtimainontana ohjelmassa tai logona valkokankaalla. Vaihtoehtoja on niin paljon ja teatterin maailma on mitä inspiroivin kenttä sen toteuttamiseksi ilman, että esityksen taika ja teatterin herkkä luovuus kärsii.

En kehtaisi olla päättäjä siinä yrityksessä, joka antaa logonsa näytettäväksi x-hintaan mainettakin niittäneeseen esitykseen. Minun yritykseni haluaisi olla vähintään ”Fazer”: nivota esityksen ja yrityksen yhteen. Arpoisin Hanumanin kootut seikkailut (todellisuudessa julkaisematon idea) jokaisen näytöksen jollakin paikkanumerolla istuneelle. ”Käy tarkistamassa istuitko voittajan paikalla osoitteessa www.—-” Liikenne sivustoilla lisääntyisi samalla kun teatterissakävijätkin saisivat jos ei voittoa niin jännitystä. Ja kenties, teatteri voisi kerryttää enemmän rahoitusta.

Kauhistuttavaa bisneshapatusta. Pitääkö ilkeän markkinatalouden astua luovuuden pyhälle näyttämölle?

Taide on aina vahvempi. Markkinointi vain tukee pyrkimyksiä,mutta senkin voi parhaillaan kokea syvällisesti ja taiteena, jolloin se myös jää mieleen. Haluaisin nähdä tässä ajassa esityksen, joka osallistuttaa katsojan taiteilijan vertaisena, käydä dialogia, somettaa ja chatata, tai esityksen, jolle markkinoinnin keinot kumartavat ja suitsevat ohjaksiaan kohti.

Yrityksen putkisto kuntoon

Kartoitamme viemäriverkoston ja putkiston. Seuraamme missä vesi virtaa kiivaasti, missä ei lainkaan ja missä tukokset, ruosteet ym. viat ovat. Varmistamme, että putket toimivat yhdessä moitteettomasti ja että ne yhdistyvät pääputkeen, josta vesi jakaantuu alaputkistoihin. Toimitukset valutetaan viemäreihin, jotka taasen löytävät toisensa pääviemärissä, josta vesi solahtaa ulos kuin yhdestä putkesta.

Olen putkimies ja olen toiveammatissani.

Aikoinaan, kun opiskelin hienoja akateemisia aineita, minua ahdisti toisten kysymykset kuten mitä opiskelet, mitä aiot tehdä ja mikä sinusta tulee isona. Silloin haaveilin, että voisin vastata näin: ”opiskelen putkia, aion korjata putkia ja minusta tulee putkimies.” Ja kuin huomaamatta, olen matkannut kohti tätä nuoruuden haavettani.

Olen varsin ylpeä über-tippaleipä-humanismista kuin myös putkiaivo-insinööri opinnoistanikin. Yhdistelmänä tippaleipä ja putki on lyömätön: kokoamme tippaleivästä olennaisuuksia, pääputkia, joihin tippaleivän heiveröisemmät osat sitoutuvat vankasti. Tippaleipä putkistoineen on luotettava, takuuvarma ja ehkä herkullinenkin makupala asiakkaalle. Kuka nyt sisäisesti riitaantunutta tippaleipää haluaisi mutustella!

Me kartoitamme yrityksen putkiston, osastot, ja voimavarat eli vedet. Määrittelemme yhdessä johdon kanssa pääputken yrityksen sisällä, sen strategian. Sekä arvot: veden laadun, voiman ja virtaavuuden. Tärkeää on testata ja varmistaa putki kerrallaan, että putkisto toimii yhdessä ja että vesi virtaa toivotusti. Kun työt on putkistossa tehty, ne valuvat yhteismitallisesti lopulta pääviemäriin, jonka suulla asiakas saa lopputuotoksen.

Okei, ei kovin hehkeä mielikuva asiakkaan näkökulmasta, mutta tajusitte toiminnan?

Olen hemputin hyvä putkimies. Ylpeydellä.