Älkää nyt. Tunnejohtaminen kuuluu jonnekin perhekeskeiseen kulttuuriin, jossa isoäidit ja suuret johtajat tekevät päätöksiä fiiliksen ja suhteiden perusteella. Mutta eikö meillä suomalaisillakin ole tunteet, työelämässäkin? Ostat kalleimmatkin sijoituksesi, kuten asuntosi ja autosi, tunteella. Järki ohjaa raamit (moottori, budjetti, sijainti jne), mutta tunteet naulitsevat lopullisen ostopäätöksen. Miksei sitten bisneksessä?

Johtoryhmien sparraaja Jarkko Rantanen on tutkinut tunteita työelämässä. Rohkea veto. Ai jukra, olisi kiva nähdä kokous, jota tietoisesti johdettaisiin tuntein. Asioiden ja järjen hallinta on helpompaa. Tunteet ovat päällekkäisiä ja koostuvat henkilökohtaisista (kahvinkeitin aamulla rikki tai rakastunut) ja yritykseen kohdistuvista (motivaatio, kiire, onnistunut projekti) tunteista. Mitä tunteita sinussa hyrrää juuri nyt? Mihin ne liittyvät? Mitä voit ilmentää muille? Mikä oleellista? Miten haluat tai voit hallita niitä? Haloo maisteri Rantanen, pääsisinkö osallistumaan tunteiden strategia –workshoppiin tai simulaatioon?

Rantanen kirjassaanTunteella! – voimaa tekemiseen ikään kuin nostelee yksittäisiä tunteita pääkopastamme ja analysoi niitä. Vaikkei jokaista tunnetta voikaan ohjata noin vain, on hyvä analysoida omia ja toisten tunteita, olla varpaillaan ja herkistynyt. Tunteita voi myös käyttää tehokeinoina: esimerkiksi herätä kuulijoiden uteliaisuus, hämmennä ja tuota lopuksi vau-tunne.

Organisaation ilmapiiri selittää 20-30% liiketaloudellisesta tuloksesta (Goleman ym. 2002). Ihmis- tai asiajohtaja: kannattaisiko panostaa positiiviseen työilmapiiriin ja vahvaan yhtenäiseen yrityskulttuuriin?

Kun kiire ja stressi jylläävät, pysähdy ja tiedosta tunteesi ja käsittele ne. Solmut voivat aueta tai pelkkä ymmärryskin auttaa sinua hyväksymään paremmin tilanteita. Stressi vähentyy. Vahvista hyviä tunteita ja opi käsittelemään negatiivisia. Suorituskykysi ja mielialasi kehittyvät.

Sinusta tulee parempi kollega, esimies, ihminen.