Tag Archives: markkinointi

Globaali yritys tarvitsee markkinoinnin lokalisointia

Tie asiakkaan lompakkoon on joka markkinalla erilainen. Markkinointi vaatii lokalisointia, pientä fixiä markkinointiviestinnän kulmaan ja mediaan. Digitaalinen markkinointi syleilee nopeasti ja helposti koko globaalia markkinaa, mutta universaalin sanoman löytäminen on vaikeaa. Siksi mitä kansainvälisempi yritys, sitä enemmän se tarvitsee markkinoinnin lokalisointia.

Markkinoinnin lokalisointia tarvitaan, kun kohderyhmien käyttämät jakelukanavat tai arvot ja arki eroavat toisistaan. Sama tuote myydään eri kärjellä eri kanavassa riippuen siitä, mikä puhuttelee asiakasta. Vannon markkina-, kulttuuri- ja asiakassegmentoinnin nimeen. Työssäni näen liian usein, että kansainväliseksi itseään tituleeraava yritys myy tuotettaan samoin markkinasta ja kohderyhmästä toiseen. Tai pahimmassa tapauksessa jopa uskoo tuotteen myyvän itse itsensä.

Siksi tutustuminen markkinaan, kulttuuriin ja asiakkaisiin on ehdottoman tärkeää, jotta markkinointi onnistuu toivotusti. Moni kavahtaa, että markkinatutkimus on sietämättömän kallista, mutta näin ei tarvitse olla. Pienellä kartoituksella, havainnoinnilla ja tuntosarvien nostamisella sekä nykyisen markkinoinnin kyseenalaistamisella saa jo paljon aikaan. Kerralla ei tarvitse mennä maaliin vaan rohkeasti pienin askelin kokeilemalla toteutetaan edullisinta ja tuloksellisinta markkinointia.

Tuttuihinkin markkinoihin kannattaa välillä ottaa etäisyyttä ja testata, ovatko asiakkaiden mieltymykset, käyttäytyminen ja odotukset pysyneet samoina. Kokeilemalla erilaisia markkinointikampanjoita tai erilaisia tapoja kohdata asiakas on tehokkainta markkinointia, kunnes oikea tapa löytyy.

Moni kansainvälinen yritys uskoo naulaavansa digitaalisella markkinoinnilla koko maapallon. Ehkä. Ehkä ei. Myönnettäköön, että sellaiset globaalit jätit kuten Ikea tai teollisuuden toimijat, esim. Wärtsilä, eivät juuri tarvitse lokalisoitua markkinointia, koska heidän vetovoimansa perustuukin monistettavuuteen. Heidän brändinsä on tuotteistettu koneisto: jos ostat heidän tuotteitaan, ostat globalisaation hedelmää.

Kuitenkin jopa Disney muokkaa elokuviensa sisältöä, animaatioita, kohdekulttuuria vastaavaksi. Mitä syödään, millä lelulla leikitään. Tuttuus ja tunnettuus syntyvät pienistä tekijöistä, joiden päälle voi rakentaa uskomattomia tarinoita – sellaisia jotka koskettavat asiakasta, juuri sinua.

Globalisaatio tuottaa kopioita valtakulttuurien markkinoista ja siinä kilpailussa vain isot bränditalot pärjäävät – jos nekään. Parhaimmillaan tuote tai palvelu puhuttelee asiakasta tämän näkökulmasta, arvoista ja kulttuurisesta viitekehyksestä käsin. Tie asiakkaan sydämeen on henkilökohtaiselta tuntuva ja kulttuurisidonnainen.

Markkinointi astuu näyttämölle

Arvotaanko Blue1:n lennot näytäntökauden lipun ostaneiden kesken? Tarjoillaanko väliajalla Fazerin pullia? Aktia rahoittaa myös unelmia maailmalle. Vallila Interior – borta bra, hemma bäst.

Helsingin Svenska Teaternin Kristina från Duvemåla –musikaalin alussa esiripun edessä olevalle valkokankaalle heijastetaan yhteistyökumppaneiden logot: Blue1, Aktia ja Vallila Interior ainakin jäävät mieleeni – kunhan kirjoitan ne saman tien paperille. Fazer jää mieleen kirjoittamattakin tai vilkaisematta ohjelmalehtistä. Fazer yhdistää esityksen historian omaansa: taivaltu on jo pitkään kohti unelmia. Mainos jopa tyylillisesti johdattelee kohti pian alkavaa esitystä.  Tunnelman luojana ja muistijäljen jättäjänä mainos on onnistunut, viesti ei kuitenkaan ehdi välittyä. Tähän aikaan katsojat kun hälisevät suurimmaksi osaksi omiaan ja keskenään. Fazerin lyhyet kertomukset jäävät siten merkityksettömiksi, vaikka ne ovat hyviä. Ne eivät vain toimi juuri siinä hetkessä, kun se esitetään. Fazerin esitys on kuitenkin ehdottomasti benchmerkaamisen arvoinen – niin lapsenkengissä mainonta teatterissa on.

Teatterin on jo aika siirtyä markkinointiin, joka puhuttelee eikä vain elvistele ostettuna printtimainontana ohjelmassa tai logona valkokankaalla. Vaihtoehtoja on niin paljon ja teatterin maailma on mitä inspiroivin kenttä sen toteuttamiseksi ilman, että esityksen taika ja teatterin herkkä luovuus kärsii.

En kehtaisi olla päättäjä siinä yrityksessä, joka antaa logonsa näytettäväksi x-hintaan mainettakin niittäneeseen esitykseen. Minun yritykseni haluaisi olla vähintään ”Fazer”: nivota esityksen ja yrityksen yhteen. Arpoisin Hanumanin kootut seikkailut (todellisuudessa julkaisematon idea) jokaisen näytöksen jollakin paikkanumerolla istuneelle. ”Käy tarkistamassa istuitko voittajan paikalla osoitteessa www.—-” Liikenne sivustoilla lisääntyisi samalla kun teatterissakävijätkin saisivat jos ei voittoa niin jännitystä. Ja kenties, teatteri voisi kerryttää enemmän rahoitusta.

Kauhistuttavaa bisneshapatusta. Pitääkö ilkeän markkinatalouden astua luovuuden pyhälle näyttämölle?

Taide on aina vahvempi. Markkinointi vain tukee pyrkimyksiä,mutta senkin voi parhaillaan kokea syvällisesti ja taiteena, jolloin se myös jää mieleen. Haluaisin nähdä tässä ajassa esityksen, joka osallistuttaa katsojan taiteilijan vertaisena, käydä dialogia, somettaa ja chatata, tai esityksen, jolle markkinoinnin keinot kumartavat ja suitsevat ohjaksiaan kohti.