Tag Archives: kulttuuritulkki

Kansainvälinen asiakasymmärrys edellyttää kulttuuriosaamista

Kilpailu pääsystä asiakkaan mieleen ja taskuun on yhä vaikeampaa. Kilpailun voittaa se, joka osaa määrittää asiakkaansa riittävän kohdennetusti ja ymmärtää, mitkä asiakkaan todelliset tarpeet ovat. Asiakastietämyksestä, tunnetummin customer insight, on tullut yritysten kilpailuetu. Kun ymmärtää asiakasta, tämän maailmaa, tarpeita, toiveita ja toimintatapaa, pääsee kiinni positiiviseen asiakaskokemuksen tuottamiseen. Ylivertainen asiakaskokemus tuottaa kauppaa ja tekee asiakkaista suosittelijoita.

Suomalaisen asiakkaan tarpeet ja aivoitukset on vielä kohtuullisen helppo arvioida, mutta ulkomaisten markkinoiden asiakasymmärrys edellyttää tarkempaa kohderyhmämäärittelyä sekä kulttuuriosaamista. Jokainen asiakas elää omassa kulttuurisessa viitekehyksessään ja toimii ja ajattelee oman kulttuurinsa puitteissa. Kansainvälinen markkinointi ei synny ilman asiakasymmärrystä ja kulttuuriosaamista.

Ostaako asiakkaasi brändin, arvoa, kokemuksen vai avun? Markkinoinnin tulee koskettaa jokaista henkilökohtaisesti. Jako yritys- ja kuluttaja-asiakkaisiin hämärtyy. Vaikka bisnes olisi globaalia, globaalia asiakasta ei ole. Kehittyvissä maissa myydään vielä tuotteita ja ominaisuuksia, mutta sielläkin kasvavassa määrin kokemuksia ja hyötyjä.

Siksi kansainvälisten kulttuurien- ja asiakasymmärryksen tarve kasvaa.

Suomen vienti ja tuonti edellyttää kulttuurien vahvempaa ymmärrystä

Suomi ei pärjää ilman kulttuuritulkkeja, mutta jotka suomalainen talouselämä surutta ohittaa. Päätöksiä tehdään kokoushuoneiden pöytien ympärillä eikä uskalleta jalkautua asiakkaiden, henkilöstön tai markkinan pariin.

Suomalainen viimeistelee huipputuotettaan pömpelissään, koska ”tuote ei ole vielä valmis”, kun kiinalainen on jo kopioinut vipstaakin Alibaba-verkkokauppaan.  Silti puhutaan ketteristä (agile) menetelmistä. Ketteryyttä voisi tuoda tuotteistamisen ja myynnin kääntyvyyteen: japanilainen tuottaa tuubikaupalla samaa tuotetta, mutta silti he osaavat myydä sen ulos räätälöitynä.

Kulttuuritulkkeja tarvitaan myös kotimaassa, esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. Hakijat ovat nälkäisiä sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin ja kasvattamaan Suomen taloutta. Kulttuuritulkki osaa selvittää, miksi juomavettä ei voi hakea vessasta ja miksi juhlissa lauletaan mollissa. Kulttuurinen kotouttaminen vaikuttaa siihen, miten Suomi saadaan nousuun.

Ihmisiä lokeroidaan etnisen taustan, koulutuksen ja työkokemuksen perusteella ja unohdetaan, että kulttuuri voi parhaimmillaan yhdistää.

Monet niistä onnellisista, jotka ovat töissä, eivät suinkaan koe tekevänsä merkityksellistä työtä.  Tuottavuutta haetaan työntekijän selkänahasta ja unohdetaan, että tuottava työntekijä on sitoutunut ja onnellinen. Toimintatavat ja yrityksen suunta ovat kadoksissa monessa suomalaisessa organisaatiossa ja suuri osa yritysostoista kaatuu kulttuuriseen epäsopivuuteen. Kulttuuritulkki havainnoi ammatikseen ja auttaa yrityksiä löytämään yhteisiä toimintatapoja.

Rohkaisen aina asiakkaitani kysymään asiakkaiden tai edes muiden ihmisten mielipidettä. Samoin yrityksissä pitäisi olla sen verran avoin kommunikaatio, että siellä uskaltaa sanoa mielipiteensä. Miten johto voi johtaa yritystä, jos se ei tiedä mitä lattiatasolla tapahtuu? Miten voi markkinoida tuotetta tai palvelua, jos ei tiedä mitä mieltä ostaja on?

Kulttuurinen kääntyvyys ja tietty objektiivinen kulttuuritulkkaus voisi olla Suomen vientituote samalla tapaa kuin esimerkiksi rauhan välittäminen (vrt. CMI). Globaalisti suomalainen ei haise, tuoksu eikä maistu. Ja se on vientivaltti – kunhan sen osaa kulttuurisesti tulkata oikein!