Anna kun aloitan itsestäni. Jos matka määränpäähän kestää yli 15minuuttia, minua alkaa nyppiä hukattu aika. Inhoan pysähtyneisyyttä. Olen kärsimätön toiminnan ihminen, 100% yangia. Ihan sama, mitä harrastin Aasiassa, sain kuulla ”relax, don’t be tense, slowly”.

Looginen päätelmä on, että vaikka nautin nopeatempoisesta urheilusta, kehittyäkseni kaipasin jotakin päinvastaista. Pian haastoin itseni yin-joogaan, jossa ollaan yhdessä asennossa kuutisen minuuttia kerrallaan. Valmistauduin tuntiin suggestoimalla itseni rauhaan ja seesteisyyteen. Silti pelkäsin, että tunti olisi henkisesti liian raskas. Ja myönnettäköön, että alkuun koin hetkiä jolloin kuulin sisäisen ääneni kysyvän: ”joko nyt spagaattiin, nyt? Nyt?!”

Mutta minä onnistuin! Leijuin matkalla kotiin. Olin vapaa ja niin kevyt. (Tuollaisesta draivista pitäisi heti päästä eniten tökkivän työn eteen. Johan pomokin vaikuttaisi huipputyypiltä ja myyntivaje ratkeaisi.)

Olin aina luullut, että tarvitsen jotakin vauhdikasta purkaakseni liiallisen hätäpäisyyden. Nyt uskon, että toiminnallisuus ruokkii toiminnallisuutta, nopeus nopeutta jne. Kehittyäkseen ja haastaakseen itsensä kannattaa joskus toimia toisin kuin yleensä. Nopeutta ja voimaa on jo nyt , joten hitaus tuo kaipaamaani kärsivällisyyttä ja hallintaa.

Kannatan ”think-out-of-box” –ajattelua, työssä ja vapaa-ajalla. Haasta itsesi, hanki uudet rillit, joilla katsot toimintaasi, tuotteitasi, palveluitasi ja markkinaasi, tai kysy muiden mielipidettä.

En siis aio juuttua jo hyväksi todettuihin combatiin ja tennikseen vaan aion lisätä palettiin Studio Yinin jooga-tunnit. Toimia kärsivällisesti.

Vaihda rillit, toiminta, uskomus – mitä näet tai koet?